Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

perjantai 6. elokuuta 2010

Tomaattiongelma

Kasvihuoneessa on satoa tulossa yllättävän paljon. Tomaatin raakileita on niin runsaasti, että kasvit eivät meinaa pysyä pystyssä tuennasta huolimatta. Ensi kesäksi pitää muistaa tehdä kunnon puiset (riittävän korkeat) tuet, joihin kasvit on helppo sitoa kiinni. Ongelmana on, että tomaatit eivät vain saa väriä pintaan!

Jostain kuulin, että tomaateille paras lämpötila olisi n.20 astetta ja meidän kasvihuoneessa lämpö on ollut parhaimmillaan lähes kaksinkertainen. Mittaria ei siellä tosin ole, mutta koska huone on aurinkoisessa paikassa, se on pieni eikä ilma kunnolla kierrä, voisi kuvitella, että näillä helteillä lämpötila on noussut huimiin lukemiin. Viherpihan mukaan: jos lämpötila laskee alle +16- tai nousee yli +32-asteen, lykopiinin (tomaattien tärkein väriaine) muodostuminen estyy.

Kypsymiseen vaikuttaa lisäksi käytetty lannoite ja sen määrä; no lannoituksen olen lopettanut ohjeen mukaisesti heinäkuun loppuun mennessä, mutta laadusta en tiedä. Kaliumia pitäisi olla enemmän suhteessa typpeen...
Lehtiä olen myös riipinyt, latvuksia katkonut ja varkaita kitkenyt, eli tällä saralla yritystä on ollut.

No, jos kohta ei punaista ala näkymään, aloitan sisäkypsytyksen. Ohjeita tähänkin löytyy monenlaisia: jotkut laittaa pellille ikkunan eteen, toiset rei'illä varustettuun pussiin ja jotkut käärivät tomaatit sanomalehteen. Jotain näistä täytyy kokeilla. Tai kaikkia, koska kypsytettävää on paljon.

Nämä kaksi (yllä)ovat oikeasti näin isoja suhteessa noihin toisiin tomaatteihin.

Munakoiso kukkii, mutta varsinainen sato taitaa jäädä saamatta, koska yhtään hedelmää ei ole näkyvissä.

Paprikassa on hedelmiä tulossa ja ne alkavat jo punoittaa. 
Kurpitsa on jättimäinen, siis itse kasvi, ei sen hedelmät. Mittaa kasvilla on arviolta 8-10 metriä ja leveyttä pari metriä Lehdet ovat komeita ja kauniita kukkiakin siinä on edelleen paljon.


Mutta itse hedelmät, joita on myös useita, ovat tällaisia max pesäpallon kokoisia. Kovin paljon pikkelssiä ei ole tänä vuonna tulossa.
Jos ensi vuonna kurpitsaa kasvatetaan, täytyy käyttöön ottaa uusi menetelmä. Näin jossain, että kurpitsa oli laitettu kasvamaan köynnöstukea vasten viistosti ylöspäin, jolloin se ei vie niin suurta pinta-alaa kasvimaalta. Tämä meidän jättiläinen meinaa vallata koko kasvimaan, ja eihän se sellainen sovi...

Ei kommentteja: