Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

Tänä kesänä pihalla on saanut nauttia auringosta ja lämmöstä. Ajoittain on vettä kaivattu taivaalta enemmän kuin sitä on ollut tarjolla. Piha ehti alkukesästä jopa kärsiä veden puutteesta, onneksi mitään suurta vahinkoa ei ole tullut.
Minä en ole innostunut kukkien kastelija, ruukkuistutuksissa ja kasvihuoneessa on ollut riittävästi kasteltavaa, joten kukkapenkkien kohdalla olen halunnut luottaa taivaalta tulevan veden voimaan. Kärhöt ovat kuivuudesta kärsineet ja niiden kasvu ja kukinta on jäänyt viimevuotista huonommaksi. Myös keväällä tehty sydänpenkki lähti huonosti alkuun, mutta on nyt toipunut. Eikös kasveista pitäisi tulla kestävämpiä kun ne tottuvat elämään ilman kannettua vettä? Tähän ajatukseen on laiskan ollut hyvä tarttua.

Tässä joitain kuvia viime viikonlopulta

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Kuvia viime perjantailta

Isän ja äidin pihasta löytyy ...
... lukematon määrä erilaisia kukkia, tässä niistä muutama kuva






... erilaisia eläimiä, lehmästä karhuun...

... lintuja kukosta kurkeen...

... ja rantasauna, kota, tuulimylly ja metsämies varusteineen.
ja paljon muuta!


perjantai 16. heinäkuuta 2010

Eilisiä kesäkuvia






Kuumuus on taittanut nauhusten niskat, ei onneksi kuitenkaan lopullisesti.   Tämä kuva voisi olla vaikka etelänmailta, paratiisista...








Peikko keinuu tyytyväisenä, tuuli viilentää sopivasti.









Viimein olen saanut pihaan valkoisen särkyneen sydämmen. Se on ihana.














Orvokit valtaavat taas tilaa itselleen. Ne kukittavat nyt myös keijuangervon.








Ruukkuun istutin mehitähtiä: Kivikkomehitähtiä, Seittimehitähtiä ja Pallomehipartaa. Saa nähdä kauanko ne pysyvät hengissä.







Tässä pari kesäkukkaistusta.


























Ja rouva itse lempipuuhassaan.

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Ensimmäinen liljakukko löytyi ja se on nitistetty, kirjaimellisesti. Lisätietoa kukon olemuksesta löytyy vaikkapa wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Liljakukko

Tänään aion tehdä raivausta liljojen ympärillä ja kitkeä kurjenpolvea reippaalla kädellä. Sitten pääsen paremmin kukkoja zoomailemaan.

Eilen laitoimme (lue: laitoin, koska apulaiseni pääasiassa nojaili seinään...) marjapensaiden päälle rastasverkot. Taas saimme konkreettisesti huomata miten ahtaasti pensaat on istutettu. Pääseköhän päivä paistamaan kaikille marjoille ollenkaan. Sama ongelma vaivaa meidän kaikkia muitakin istutuksia. Tarkoituksena on ollut saada nopeasti täytettä avaralle kulmatontille. Ja, ainahan sitä harventaa voi!



tiistai 6. heinäkuuta 2010

Päivitystä

Blogin ulkoasu päivittyi tänään sinisen ja harmaan sävyihin. Tarkoitukseni oli alunperin vain kokeilla jotain uutta taustaa, mutta kokeilun jälkeen en osannutkaan palauttaa vanhaa mallia takaisin. Joten tähän on tyytyminen. Voi, voi ja ai, aijaijai...

Pienillä viilauksilla tästä voi tulla kuitenkin ihan hyvä. Kärsivällisyyttä !

perjantai 2. heinäkuuta 2010

Liljat ovat kasvaneet mittaa ja ovat jo nupuilla, toiveissa on oranssinpunainen heinäkuu. Muutamana edellisenä vuonna liljakukot ovat tehneet selvää suurimmasta osasta liljojen kukinnoista, mutta viime kesänä onnistuimme kirjaimellisesti nitistämään kukot sormivoimin. Kukinta onnistuikin silloin todella hyvin.
Tämän kesän päivittäisiin rutiineihiin kuluuu liljojen lehtien ja varsien tutkiminen. Olen valmiina sotaan niitä inhottavia ötököitä vastaan. Itse kukkohan on nätti kuin mikä, mutta sen jälkeläiset tuovat mieleen vetelän p...n tai avaruusliman.... YÄK. Ja niiden tuhovoima on valtava; liljoista on pahimmillaan jäljellä vain ruskeat varret, joissa on muutama reikäinen lehti. Nyt vielä näyttää hyvältä:



Kukkokierroksella löysin tämän yllätyksen kevätvuohenjuuren kukinnoista, siiamilaisilta kaksosilta ne näyttävät














Tarkemman tutkiskelun jälkeen huomasin, että näitä mutaatiokasveja oli penkissä enemmänkin, aikasemmin ei minun silmäni ole niitä kuitenkaan bongannut. Mielenkiintoista....