Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

torstai 19. joulukuuta 2013

Joulutähtiä

Klipsukorut menivät kaikki myyjäisissä kaupaksi. Samoin tekemäni paperiset joulutähdet.
Askarteluvimma iski aivan viime metreillä ennen Joulua. Taittelin, leikkasin ja liimailin paperista tähtiä. Osa meni myyntiin ja osa on jäänyt omaan käyttöön. Paikkaa tähdille ei vielä ole löytynyt, ja joka ilta niitä tulee lisää...
... mistä näitä tähtiä oikein tulee??

Joulun aikaan lunta tulvillaan voi olla myös valokuvat.

 Tänä päivänä osalle possun tähtikavereista etsitään uudet paikat.
Samalla voisi kotia muutenkin alkaa koristella. Aikaisempina vuosina tähän aikaan, minulla ovat tontut ja muut koristeet olleet jo kauan aikaa esillä. Tänään täytyy skarpata.

perjantai 6. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivää!

Tytön luokan joulumyyjäisiä varten olen värkännyt näitä koruja ja koristeita.
Tölkkien klipsut on nyt sitten otettu uusiokäyttöön. 
Tein eri kokoisia rannekoruja, rintakoruja tai hatunkoristeita ja muutaman kuusen koristeenkin.  
 
 Ja sitten vielä näitä erityisen "arvokkaita" kaulakoruja. 
 Toivottavasti joku muukin näistä tykkää ja
menevät sitten myyjäisissä kaupaksi. 

tiistai 26. marraskuuta 2013

Kintut lämpimään!
 
Sukat pysyvät hyvin jalassa, jos alla on housut,
mutta paljaalta iholta ne valahtavat nilkkaan alta aikayksikön.
Tämä on niin sitä, mitä minä tarvitsen. Kun jalat on lämpiminä, on
koko kropalla hyvä olla! 
 
Novitan Polku-langasta neulottujen sukkien ohje löytyy täältä:

tiistai 19. marraskuuta 2013

Piironki on viimein valmis. Minusta se näyttää juuri sellaiselta kuin oli tarkoituskin. Aika monta maalikerrosta siihen meni, ennen kuin tuli näin hyvä lopputulos.
 Helojen laitossa meni muutama tovi: ei ollut sopivaa meisseliä, ei sopivia ruuveja ja avaimen reikien liimauskin epäonnistui. Nyt kuitenkin ne ovat kaikki oikeilla paikoillaan.
 Kansi irtosi kertaalleen saranoiltaan, ja taas apu löytyi rautakaupasta. Pidemmät ruuvit olivat vähän liian pitkiä, joten rautaviilalle tuli käyttöä. Kansi on nyt tukevasti paikoillaan, ja pysyy jatkossakin, kunhan siihen ei mitään kovin painavaa laiteta päälle.
Aivan niin kuin Römsöössä tämä työ ei mennyt, mutta minä tykkäsin työstä ja lopputuloksesta.
 Tämä on piirongin ensimmäinen sijoituspaikka. Nyt se löytyy jo toiselta puolelta huonetta, sillä meidän nuori sisustussuunnittelija  siirtelee huoneensa kalusteiden paikkaa about kerran viikossa.


torstai 7. marraskuuta 2013

Piironki on jo saanut kaksi maalikerrosta pintaan, mutta vielä yksi (ainakin) kerros vaaditaan. En minä, eikä varsinkaan tuleva omistaja, jaksa odottaa lopputulosta. Tänä iltana vielä pensseli heiluu ja sitten huomenna toivottavasti päästään laittamaan heloja paikalleen
 ja siivoamaan tätä järkyttävää sekasotkua. Niin mukavaa kuin tämä onkin, fasiliteeteissä on toivomisen varaa. Hionta tapahtui kylmässä ja hämärässä varastossa, johon sain raivattua keskilattialle pienen työskentelytilan. Maalaus ei siellä enää onnistunut, joten se tapahtuu kammarin lattialla jätesäkkien päällä. Tilaa ei tässäkään ole liiemmin.
Tällä hetkellä vielä usko on kova, että tehty työ ei mene hukkaan.  
 

tiistai 5. marraskuuta 2013

Olen niin onnellinen, että viimein olen löytänyt kirpputorit ja niiden "valtavan potentiaalin"  :)). Jostain syystä aikaisemmin en niistä löytänyt mitään. Välillä vein tietenkin omia vaatteita ja muuta kamaa myyntiin, mutta nyt olen alkanut itsekin sieltä bongaamaan kaikkea mukavaa. Aivan kuin roinaa ei meillä olisi muutenkin riittävästi! (Roinaa hyvässä ja pahassa mielessä). Sunnuntain kierros päättyi siihen, että vein kotiin mukanani mekon, liivihameen ja neuletakin, ihan itselleni. Apuna minulla oli tyyliniekka bongari, Viivi 11v, jonka erehtymätön silmä löysi vaatteet minulle. Minusta on tullut kirppari-ihminen ja mekko-ihminen samalla kertaa.

Maailma on mennyt edellä, minä kuljen jälkijunassa, kun vasta nyt olen alkanut löytää jujun.

Löytyi kierroksella muutakin, nimittäin kaunis klaffipiironki. Yön yli mietin ja eilen se piti hakea kotiin, vaikka parempi puolisko yritti estellä. Meillä kun on kovin erilainen maku huonekalujen suhteen. Minä voisin kuvitella kaikkien huonekalujen olevan kruusailtuja ja vanhojakin. Toinen haluaa suoraviivaista ja modernia.

Piironki tulee tytön huoneeseen työpöydäksi ja se pitää maalata valkoiseksi. Kaunishan tuo olisi ollut muuten tuollaisenaankin, mutta sen pöytätasossa on piilotettavia mustia jälkiä. Eikä väri tuollaisenaan oikein istu muuhun kalustukseen.

Kuvan tajusin ottaa vasta kun hiontatyö oli jo alkanut, mutta tästä ehkä saa käsityksen, millainen kaunotar on kyseessä. Tarkoitus on tehdä vain karhennushionta, mutta paikoin lakka on niin lujassa, ettei karkeaa pintaa tahdo saada aikaan millään.
Hiominen jatkuu tänään ja sen jälkeen tehdään perusteellinen pesu. Toivottavasti huomenna pääsen käyttämään pensseliä.  
Toivottavasti maalaus onnistuu, kun tämä on vain niin nätti...

torstai 3. lokakuuta 2013

torstai 5. syyskuuta 2013

Ikuistin ruusut ja joulutähdet betoniin. Paikkaa tai käyttötarkoitusta minulla ei ole vielä tiedossa, mutta aika tavaran kauppittelee. Tarkoitus on tehdä näitä lisää ja sillä aikaa miettiä mihin ne laitan. Työ on hidasta, sillä muotteja on vain yhdet kappaleet. Seuraavana voisi kokeilla tehdä tähtien keskelle paikat tuikkuja varten.  
 Kaukasianmaksaruohot ovat hengissä, vaikka alkukesällä näytti pahalta. Viherpeukalosta viime kesänä tilatuissa taimissa näyttää olevan kahta eri väriä: etualalla tumman viininpunaista ja taustalla vaaleampaa.
 Sininata ja vahasara  ovat myös hengissä, vaikka tämä paikka on kuivista kuivin. Ne ovat saaneet seurakseen yllätysvieraita: orvokit pukkaa tännekin.





maanantai 19. elokuuta 2013

"Meidän nuoret" ostivat itselleen Ruohola- nimisen tilan; ihanan talon ja maata sen ympäriltä. Jännityksellä odotan onko heillä Kädet mullassa ja innostusta laittaa puutarhaa. Taimia on jo kyselty ja luvattukin.
 
Tila sai puheissa heti uuden nimen: Höpöheinälä. Jostain kumman syystä...
 
Ja pitäähän noin hyvä nimi näkyä myös ulospäin, joten etukäteistupaantuliaislahjaksi teimme tämän hienon kyltin. Harmaantunut penkin parru sai uutta käyttöä. :)
 
 

tiistai 13. elokuuta 2013

Keväällä paljun näkösuojaksi istutettu elämänlanka on tehnyt tehtävänsä. Se peittää säleikön kauttaaltaan, ja kukkii pitkään ja runsaasti. Ainoa ongelma on, että kukat kiinnostavat myös erilaisia pörriäisiä, joita sitten löytyy hukkuneina altaan pinnalta. Kaikki ei voi olla täydellistä!
Tähän altaaseen voi rauhassa kömpiä saunan lauteilta ilman, että ohikulkijat häiriintyvät puolialastomista näkymistä. Tietenkin naapureilta voisi kysyä ovatko samaa mieltä...

 
Tästä keväällä lähdettiin liikkeelle.

maanantai 12. elokuuta 2013

Yön pimeinä tunteina kun uni ei tullut silmään mietin tätä sairautta, joka minut on vallannut. Meillä on käytössä vajaan 1300 neliön tontti, josta aika ison osan vie talo ja autotalli. Loput neliöt on jo nyt täytetty puilla, pensailla ja kukilla. Joku normaali (ei puutarha-addiktoitunut) sanoisi, että tontti on TÄYSI, mutta minä näen siinä vieläkin paljon tyhjää tilaa.
 
Alusta lähtien istutukset on tehty "liian" tiheään, täysin kaikkia ohjeita vastaan. Ajatuksena on ollut, että liiasta on helppo päästä eroon. Meidän pihalla on enemmän puita kuin koko korttelin muilla pihoilla yhteensä, joten niitä joudutaan jossain vaiheessa karsimaan.
 
Ja silti minä haluan enemmän: sitä, tätä ja tuota. Mitä minä sitten teen kun tila oikeasti loppuu?
 
Osasyyllisiä tähän riippuvuuteen löytyy alla olevista kuvista.
 
Harmaamalvikki laittaisi runosuonen sykkimään, jos sellainen minulla olisi.
Se on niin herkkä ja kaunis, että tippa tulee linssiin. Voi olla, että mieli muuttuu siinä vaiheessa kun "maltsu" valtaa kukkapenkin kokonaan.
Vielä ei ole aihetta murheeseen, nyt voin vain nauttia.
 Pohjanrantakukka on penkin väriläiskä. . .
. . .mutta vielä värikkäämpi on syysleimu, jonka väri tosiaan leimuaa niin, että silmiä häikäisee. 
Tarhasalkoruusut ovat kasvaneet vaivaisesti mittaa, mutta nyt nekin ovat puhjenneet kukkaan. Nuppuja on paljon, joten lisää suuria kerrottuja kukkia on tulossa.
 Näillekin kaunokaisille pitäisi löytyä parempi paikka, sillä nyt ne jäävät
köynnösten jalkoihin.
Hankin taimet jo toukokuun alkupuolella, mutta istutus meni kesäkuulle. On siis ihme, että ovat edes hengissä.
 

torstai 8. elokuuta 2013

Loman alkajaisiksi (3 viikkoa sitten) aloitin reunuksen rakentamisen
Muutama metri valmistui nopeasti.
Loma on nyt lusittu eikä työ ole edennyt näistä
kuvistä pidemmälle. 
Uutta inspiraatiota odotellessa...
...lisään nämä noin kuukausi sitten otetut kuvat.
 
Tässä on ihan vahingossa syntynyt sommitelma, joka hivelee minun silmääni. Lupiinit, valkoinen särkynyt sydän ja ruohosipuli
ovat kaunis yhdistelmä. Taustalla oleva mänty kruunaa näyn! 
Tänä kesänä olen ottanut harvinaisen vähän kuvia kasveista. Täytyy yrittää loppukesän aikana skarpata ja tallentaa kaiken sen minkä vain voi.








torstai 11. heinäkuuta 2013

Pihan ensimmäisen kukkapenkin puinen reunus on tullut tiensä päähän. Eilen revin sitä pienen pätkän pois ja putsailin nurmikkoa uuden reunuksen tieltä.  
Puu on tarkoitus korvata kivillä. Olen pikkuhiljaa koonnut kasan eri kokoisia tummia lohkokiviä, lisäksi toisen kasan pyöreämpimuotoisia vaaleita kiviä, joista ajattelin reunusta alkaa rakentamaan. Teksti ei tälläkään kertaa ole kovin tieteellistä, sillä minulla ei ole hajuakaan, mistä kivilajeista on kysymys. Tyydyn siis termeihin tumma lohkokivi ja pyöreämutoinen vaalea kivi. :)
Penkki pitäisi ottaa muutenkin käsittelyyn. Liljat ovat levinneet ja niille pitäisi löytää lisää kasvutilaa.
 
Tämän ko. kukkapenkin ja etupihan toisen penkin välisen alueen aion yhdistää yhdeksi istutusalueeksi, josta ei ruohoa tarvitse leikata.  Loppuu puiden ja pensaisen kiertäminen ruohoa leikatessa, ainakin tällä alueella.
Paikka näkyy hyvin tässä viime kesänä otetussa sateisessa kuvassa.
Huominen päivä on vielä oikeita töitä ja sitten alkaa loma. Lomalla on aikaa keskittyä olennaiseen, esim. edellä mainittuun projektiin!

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Etupihan possut olivat eilen saaneet kyytiä. Ei kuvan Kauko-kissalta vaan naapurin kersoilta. Sanon "kersoilta", koska kovin suloisesta pikku lapsosesta ei voi olla kyse, jos toisten pihassa käy rikkomassa viattomia possuja. Onneksi suurin possu on niin vankkaa tekoa, etteivät siihen olleet kyenneet. Sen sijaan kuvan pikkupossua oli kolhittu. Toiselta (joka ei valitettavasti kuvassa näy) oli korvat hakattu irti ja muutenkin rikottu. Olen vihainen :| Toivottavasti saan raggarit puhutteluun!

Uudet tulokkaat:

Tornionlaakson ruusu (2 kpl)
Loistoangervo "Odensala" (2 kpl)
Vahasara "Carex flacca"(4 kpl)
Jalokuunlilja "Regal Spendor" (2 kpl)
Sininata (4 kpl)
Juhannusruusu

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Kierros pihalla Juhannusiltana näyttää tältä: 

Purppuraheisiagervot,
töyhtöangervot, pionit, jättipoimulehdet ja 
rinneangervot kukkii.
Humala ja kuunliljat kukoistaa, 
Possu röhnöttää
sekä ruohosipuli ja pikkusydän ovat parhaimmillaan. 
Takapiha ei ole vielä täysin piilossa ohikulkijoilta. 
Kasvihuoeen ympäristö pääsi myös kuvaan, sillä se on vasta kunnostettu. 
Kierros päättyy ilta-aurinkoon omalla terassilla. 
Juhannus meni ja muistot jäi!