Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

perjantai 11. syyskuuta 2009

Syksyn satoa

Eilen iltapäivällä oli parikymmentä astetta lämmintä ja aurinko paistoi. Onko nyt siis loppukesä vai syksy?

Aroniapuissa on paljon isoja marjoja. Mitähän niillä tekisi? Jotkut tekevät niistä kai mehua tai hyytelöä, mutta minä taidan antaa niiden olla paikoillaan. Ne säilyvät hyvinä pitkään, vielä talvellakin muuten paljaassa puussa on marjatertut jäljellä.
Silloin(kin) ne ovat nättejä.



Ellei sitten pikkulinnut napsi niitä napaansa!
Näitä söpöjä lintuja aroniapuissa on ollut muutamia ympäri vuoden, mitä ne ovat ja missä mahtaa olla niiden pesä?





Mansikoitakin on vielä tarjolla. Mansikkamaa on pieni, vain 20 tainta, ja odottaa muuttoa uuteen paikkaan. Ensi kesäksi on suunnitteilla manskikkapyramidi, lähemmäksi terassia. Kukkia ja kartteja on edelleen valtavasti.

Lajike on muistaakseni jatkuvasatoinen Greenfinger.



Kypsyminen on kuitenkin nyt jo niin hidasta, että osa ehtii mennä huonoksi ennen kuin ehtivät valmiiksi.
Päivittäin sieltä kuitenkin voi vielä hakea kourallisen meheviä "manssuja"






Vadelmapensaat on olleet meillä nyt kaksi kokonaista kesää ja tänä vuonna pääsimme marjoja maistelemaan.
Pensaissa on vieläkin kartteja jäljellä, mutta voi olla, että karteiksi ne myös jäävät.


Ei kommentteja: