Tänä kesänä pihalla on saanut nauttia auringosta ja lämmöstä. Ajoittain on vettä kaivattu taivaalta enemmän kuin sitä on ollut tarjolla. Piha ehti alkukesästä jopa kärsiä veden puutteesta, onneksi mitään suurta vahinkoa ei ole tullut.
Minä en ole innostunut kukkien kastelija, ruukkuistutuksissa ja kasvihuoneessa on ollut riittävästi kasteltavaa, joten kukkapenkkien kohdalla olen halunnut luottaa taivaalta tulevan veden voimaan. Kärhöt ovat kuivuudesta kärsineet ja niiden kasvu ja kukinta on jäänyt viimevuotista huonommaksi. Myös keväällä tehty sydänpenkki lähti huonosti alkuun, mutta on nyt toipunut. Eikös kasveista pitäisi tulla kestävämpiä kun ne tottuvat elämään ilman kannettua vettä? Tähän ajatukseen on laiskan ollut hyvä tarttua.

Tässä joitain kuvia viime viikonlopulta