Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

torstai 13. syyskuuta 2012

Köynnöksiä ja kesän viimeisimpiä herkkuja

Elämänlanka on parhaat päivänsä nähnyt, mutta vielä on muutamia kukkia jäljellä. Kaunis köynnös, mutta eroon siitä ei pääse, vaikka kuinka tahtoisi. Eli, paikan olisin voinut valita paremmin.
Tällä yksilöllä on pitkä historia: Se on saanut alkunsa parinkymmenen vuoden takaa naapurin papan pihalta Nivalasta, kulkeutunut meidän muuton mukana uuteen paikkaan, siirtynyt sen jälkeen äidin pihalle Perhoon ja palannut sitten taas meille. Ei tietenkään koko puska ole siirtynyt missään vaiheessa, mutta pistokkaat kuitenkin.
 
Olen aikoinani istuttanut tähän huvimajan viereen "Daniel Derondan" ja viereen "Jackmanniin". Nyt näyttää siltä, että Jack on vienyt voiton ja Daniel on joutunut jättämään reviirin.
 
 Tänä kesänä olen muistanut antaa ylimääräistä lannoitusta, ja Jack kiittää!
 
 Multi Blue teki viime kesänä yhden kukan. Tänä vuonna niitä tuli muutamia. Kaksi onnellista pääsi kuvaan.  
Nelly Moser on jumissa keskellä perennapenkkiä. Se pitäisi siirtää avarampaan paikkaan, mutta raaskinko? Se kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Ja pelkäänpä, että se suuttuisi muutoksesta. Nykyisessä paikassa se vain ei erotu kunnolla.
Köynnös se on tämäkin. Nimittäin viiniköynnös, todennäköisesti "Zilga". Sillä on suojainen paikka terassian aidanteen ja kasvihuoneen välissä. Ensimmäiseksi talveksi se täytyy varmaan suojata ja sitten odotetaan satoa.
Sitten vielä näitä muita syksyn kukkijoita:
Tarhapäivänlilja
 Kaunopunahattuja
 Kallionauhuksia 
 Harmaamalvikki 
  Kanadanvuokko
 ja Pohjanrantakukka

 

 

2 kommenttia:

Millan kirjoitti...

Onpa upeita kärhöjä! Selviytyvätkö tuollaiset todella Pohjois-Pohjanmaan talvistakin?

Outi kirjoitti...

Epäonnistuneitakin yrityksia on ollut, mutta nämä ovat olleet sinnikkäitä yksilöitä. Kärhöt on aivan ihania, ja niitä halauaisin lisää!