Hyrre se aina keksii - kiitos Hyrre!

Alkuviikon aikana olemme rakentaneet uuden vesiaiheen. Idea lähti yksinkertaisesti muuraussaavista joka oli viime talven leikkien jäljiltä jäänyt pihalle lojumaan. Sille piti löytää sijoituspaikka. Minä mielikuvituksettomana ihmisenä ehdotin sen viemistä varaston perimmäiseen nurkkaan, silloin Hyrre keksi: Tehdään uusi vesiaihe! Mutta mihin? Minä hitaana tuumiskelijan jäin miettimään sopivaa paikkaa, ja taas Hyrre keksi: Tuossahan se paikka on, sopii kuin nakutettu. En nyt valitettavasti löytänyt "ennen" - kuvaa valaisemaan lähtötilannetta.

Kuoppa vesiaheelle kaivettiin tähän humalanurkkaukseen, jonka ongelmana on ollut se, että humala vie voiman kaikelta muulta kasvustolta. Paikalla on siis ollut epämääräinen mustan mullan kulmapenkki, ilman kunnon rajausta.

Altaan ympärille aloimme ensin rakentaa lohkokivistä reunusta, joka peittäisi ikävän mustan muovin. Sitten Hyrre halusi peittää altaan myös ylhäältä päin ja tässä on lopputulos: Keidas kivierämaassa.

 

Surullisen enkelin seuraksi keitaalle löysi tiensä myös gekko.   

Näin aikaisin keväällä paikka on vielä harmaa ja ankea, mutta kesällä kun humala pääsee kasvun vauhtiin tulee tästä todellinen vihreä keidas. Pari tuiviota istutimme molemmin puolin allasta. Toivottavasti ne

innostuvat levittäytymään alueelle.

Penkin reunuksina olivat aikaisemmin mukulakivet, jotka olivat jo osittain hautautuneet mullan alle. Nyt reunus tehtiin lohkokivistä.