Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

maanantai 6. heinäkuuta 2015

Valutyöt jatkuu

Valetut raparperinlehtilaatat taitaa olla jo  "niin last season", mutta silti niitä vain tekee mieli valaa. Idean laattojen asettelusta löysin netistä googlettamalla (Salainen puutarha) ja paikka olikin valmiina uuden kasvihuoneen edessä.

Yleensä olen valanut lehtilaatat ilman mitään tukirakenteita, ja hyvin ovat katselua kestäneet. Tällä kertaa kuitenkin laitoin laattojen sisälle metalliverkkoa niitä tukemaan, koska tarkoitus on, että ne kestävät tallaamista ja mahdollisesti kovaakin käsittelyä.
Kasvihuoneen edusta on katettu kivituhkalla, joka on hyvä tiivis alusta. Kaivoin siihen sopivat kolot lehtiä varten ja ympärille lisäsin vielä soramontulta kerättyjä kiviä sekä päälle levitin kuivabetonia, jonka sitten harjasin kivituhkan sekaan. Aluetta kastelin useampaan otteeseen kastelukannulla. Seuraavana yönä oli satanut, joten liian äkkiä alue ei päässyt kuivumaan. 
 Kiviä olisi saanut olla enemmän, mutta muuten lopputulos näyttää siltä kuin pitikin. Työ kuuluu sarjaan katsojan hämäys, eli katse pois muovisesta kasvarista.

3 kommenttia:

Anni/Sisälläjaulkona kirjoitti...

So what, vaikka oliskin last season :) Kuhan itte tykkää

Puutarhaelon Riitta kirjoitti...

Hyvin toimii hämäys, muttei kasvarissa mitään vikaa ole. Samansorttista ratkaisua olen kaavaillut oman kasvimökkini eteen.

RunoTalon Sari kirjoitti...

Todella kaunis toteutus. Olen monta kesää haaaveillut tehdä laattoja, mutta toistaiseksi on jäänyt tekemättä. Alkuun pääseminen on aina hankalaa :)