Kallionauhuksen kukinta alkaa olla loppusuoralla, mutta vielä
siinä riittää väriä.
Keväällä kylvetyistä kolmesta eri lajikkeesta ja yli kymmenestä taimesta yksi auringonkukka on ehtinyt kukkaan asti. Toiset kuolivat jo alkumetreillä, huonon hoidon takia. Hyi minua.
Lyhtykoiso on nyt parhaimmillaan. Sillä vain on huono tapa piilottaa lyhdyt lehtien taakse. Kaukaa lyhtyjä ei näe, ne täytyy kaivaa kasvustosta esiin.
Ja näitä samettikukkia on meidän pihalla tänäkin kesänä ollut riittämiin. Ne oikein loistavat tuota keltaista ja oranssiaan.
Mietin, onkohon kukilla sielu? Pitäisikö niitä alkaa kunnioittaa enemmän ja käyttää persoonamuotoa hän tai he? Yhtenä päivänä kahvipöytäkeskustelu sivusi aihetta; onko ihminen ihminen vai eläin. Joillekin ajatus siitä, että ihminenkin on eläin, oli jo liikaa. Eli, ihminen ja possu eivät olisi samalla viivalla ollenkaan. Minä olisin valmis menemään pitemmälle ja ottaisin osan kasveista, lähinnä kaikki kauniit kasvit, samalle viivalle älyllisten olentojen joukkoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti