Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

torstai 20. joulukuuta 2012

Joulun valot

Osa pihan pikkukuusista on valaistu. Ne ovat oikeasti niin kauniita...
Nämä kuvat vain eivät tee oikeutta todellisuudelle.
Pimeys, lumi ja tuikkivat valot luovat tunnelmaa.
Toivomus kaupungin suuntaan: sammuttakaa katuvalot joulun ajaksi, niin
ihmisten virittämät jouluvalot pääsevät oikeuksiin ja jokainen pääsee
nauttimaan tunnelmasta.
Koiran ulkoiluttajat ja lenkkeilijät kyllä tuntevat jo reittinsä
ja osaavat mennä vanhasta muistista :)

keskiviikko 12. joulukuuta 2012

 
Viimeaikoina aika on kulunut mukavasti virkkuukoukku kädessä. Joulumielellä olen virkkaillut näitä koristeita koulun joulumyyjäisiin. Ja kaikki menikin siellä kaupaksi.



Näitä lumihiutaleita olen tehnyt lahjoiksi, mutta osan aion jättää oman kuusen koristeeksi.






 








maanantai 15. lokakuuta 2012

Eilen tein pienen rupeaman syystöitä:
ensin pesin talon ikkunoiden ulkopinnat (sisältä voi pestä sitten pakkasillakin),
sitten tyhjensin muutamia kesäkukkaruukkuja (osassa kukat vielä kukkii)
sekä harmittelin ja päivittelin talven tuloa.
Lopuksi vielä suunnittelin töiden jatkamista myöhemmin. . .

Tänään voisin hankkia kanervaa, jäkälää ja muuta ruukkujen täytteeksi ja muutenkin aloittaa pihan koristelun loppusyksyä ja talvea varten.

Puut alkavat olla kohta aivan paljaita, ja maa on lehtiä täynnä. Joitain varisseet lehdet voisivat ahdistaa ja haravakättä syyhyttää, mutta ei minua. Varsinkaan nyt kun luin uusimmasta Viherpiha- lehdestä omia ajatuksiani tukevan Pentti Alangon kolumnin. Hänen mielestään lehtien haravointi on turhaa.  Lehdet lisäävät maan humuspitoisuutta ja lannoittavat sitä, ja siksi ne kannattaa pihassa hyödyntää. Jos välttämättä haluaa haravaan sattua, ei lehitä missään nimessä saa laittaa jätesäkkeihin ja kuskata kaatopaikalle, vaan siirtää ne esim. kasvimaan tai kukkapenkkien päälle talven ajaksi. Ja kääntää ne keväällä sisään maanparannsaineeksi.

Minä en ole syksyisin haravointia harrastanut. Kun naapurissa ahkeroidaan ja haravoidaan olen joskus tuntenut huonoa omaatuntoa, vaikkakin olen tiennyt olevani oikeassa :).
Sen verran joudun joustamaan, että poistan lehdet sorakäytäviltä ja muistakin vääristä paikoista, mutta nurmikolla ne saavat olla. Tarvitsevathan madotkin ruokaa!

 
 

perjantai 21. syyskuuta 2012

Nyt eksyttiin aiheesta, mutta en malta olla laittamatta näitä kuvia esille
 
 Paperilanka on syyhyttänyt minun sormiani jo pitkään ja monenlaista olenkin kokeillut tehdä. Tämän tyylistä kranssia olen haaveillut, ja nyt ensimmäinen "harjoituskappale" on tehty.

Tein nuo ruusutkin "ihan ite", minusta ne ovatkin parasta koko kranssissa.
. Kranssin sisällä on led-valot, joten valoa pimeään syksyyn on luvassa.
Idea noihin ruusuihin löytyi Singerisoikoon- ja teko-ohje Kaikki mitä osaan - blogista.
Nyt kun ensimmäinen on tehty ja sen virheistä opittu, on syysilloille ajankulua tiedossa.





 

torstai 13. syyskuuta 2012

Köynnöksiä ja kesän viimeisimpiä herkkuja

Elämänlanka on parhaat päivänsä nähnyt, mutta vielä on muutamia kukkia jäljellä. Kaunis köynnös, mutta eroon siitä ei pääse, vaikka kuinka tahtoisi. Eli, paikan olisin voinut valita paremmin.
Tällä yksilöllä on pitkä historia: Se on saanut alkunsa parinkymmenen vuoden takaa naapurin papan pihalta Nivalasta, kulkeutunut meidän muuton mukana uuteen paikkaan, siirtynyt sen jälkeen äidin pihalle Perhoon ja palannut sitten taas meille. Ei tietenkään koko puska ole siirtynyt missään vaiheessa, mutta pistokkaat kuitenkin.
 
Olen aikoinani istuttanut tähän huvimajan viereen "Daniel Derondan" ja viereen "Jackmanniin". Nyt näyttää siltä, että Jack on vienyt voiton ja Daniel on joutunut jättämään reviirin.
 
 Tänä kesänä olen muistanut antaa ylimääräistä lannoitusta, ja Jack kiittää!
 
 Multi Blue teki viime kesänä yhden kukan. Tänä vuonna niitä tuli muutamia. Kaksi onnellista pääsi kuvaan.  
Nelly Moser on jumissa keskellä perennapenkkiä. Se pitäisi siirtää avarampaan paikkaan, mutta raaskinko? Se kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Ja pelkäänpä, että se suuttuisi muutoksesta. Nykyisessä paikassa se vain ei erotu kunnolla.
Köynnös se on tämäkin. Nimittäin viiniköynnös, todennäköisesti "Zilga". Sillä on suojainen paikka terassian aidanteen ja kasvihuoneen välissä. Ensimmäiseksi talveksi se täytyy varmaan suojata ja sitten odotetaan satoa.
Sitten vielä näitä muita syksyn kukkijoita:
Tarhapäivänlilja
 Kaunopunahattuja
 Kallionauhuksia 
 Harmaamalvikki 
  Kanadanvuokko
 ja Pohjanrantakukka