Kevät ja kesä mielessä

Pitkän pakkasjakson ja lumipyryn keskellä on mukava muistella viime kesää, ja haaveilla uudesta. Kesä meni nopeasti, mutta monta paikkaa pihalla fiksattiin ja uuttakin tehtiin. Joitain muutostöitä jouduttiin siirtämään ensi kesälle, saapa nähdä mitkä niistä toteutuu.

Ainakin nämä on suunnitelmissa:

1. Kaarisillan alusen putsaus. Siihen pitäisi saada aikaan kivilampi. Tämä suunnitelman olen blogannut 9. syyskuuta. Mistä kivet?
2. Pihan keskiön (kukkapenkki) putsaus ja laajennus. Suuressa innostuksessani olen istuttanut siihen liian paljon eri perennalajeja, jotka täyttävät penkin yhtenä suurena sekamelskana. Missä on ollut suunnitelmallisuus ja järjen käyttö?
3. Meidän vartiopossu on kuulemma saamassa ensi kesäksi kaverin. Sille pitää tehdä hyvä alusta köllöttelyyn. Paikkakin on vielä hieman hakusessa, tuleeko se vanhan possun viereen vai vartioimaan pihan toista reunaa?
4. Mansikoille pitäisi raivata lisää tilaa, mutta mihin potut ja muut pupun ruoat laitetaan?
5. Postilaatikolle uusi teline. Tätä varten on jo possu odottamassa, muuten vielä suunnitelma on avoin.

Hankintalistalle laitetaan siis ainakin nämä:
- sorakuorma
- multakuorma
- uudet kottikärryt (vanhoilla ei sora enää liiku)
- niitä kiviä...
- puutarhajyrsin (vuokrasellainen)
- voimia ja
- innostusta

Tuo viimeinen toteutunee niin kuin joka kevät. Lisäksi on sitten vielä se yksi haave, jota en listalle uskaltanut edes laittaa; ulkosauna. Siitä haaveillaan niin kauan, että viimein haave muuttuu todeksi. Jos ei ensi kesänä niin ehkä sitten seuraavana, tai sitä seuraavana...

Omin käsin tehtyä

Nyt se on viimein valmis! Yli puoli vuotta sitten aloitettu paperinarutaulu sai kukat pintaansa ja on nyt liki valmis ripustettavaksi seinälle. Ei työ koko ajan ole ollut tekeillä, älkää luulkokaan, vaan ainakin viisi kuukautta komeron hyllyllä kukkasia odottamassa.

Paperilangan kutominen oli yllättävän hankalaa. Lanka on jäykkää ja vaati isot puikot (nro 8), joten ranteet kipeytyivät aina muutaman kierroksen jälkeen. Alunperin minun oli tarkoitus tehdä tästä huomattavasti suurempi, mutta jouduin antamaan periksi.

Useaan eri otteeseen yritin askarrella erilaisia koristuksia siihen kiinnitettäväksi, mutta en vain saanut sopivia aikaiseksi. Joulun aaton aattona sitten löysin käsityötarvikekaupasta kukkasabluunan, jonka avulla tein näitä kukkasia.
Kukkien kieputtaminen oli mukavaa puuhaa. Muutaman harjoituskappaleen jälkeen sain jo aikaan sellaisia, jotka kelpuutin tauluun.
Kuvat ovat vain taas kerran epätarkkoja, mutta ehkä niistä saa jonkinlaisen käsityksen lopputuloksesta.
Taulun reunoja täytyy vielä oikoa ja sitten etsiä sille sopiva paikka makkarin seinältä. Nyt kun tämä on valmis tuntuu, että voisin aloittaa uuden ohuemmasta narusta. Myös pelkistä irtokukista voisi saada aikaan kivan näköisen seinävaatteen tai vaikka verhon ikkunaan...

Joulun alla...

Kuuraa... ja joulupossu

Jäätä - hhhhhhhrrrrrrrrrr

Pipareita... ja possuja

Kuuntele!

Tiukuja voi kuulla,

Joulu on jo porraspuulla.

Kirkas tähti hohtaa,

Jouluun sinut johtaa.

Sytytä kynttilä, hiljene tovi,

avaa Joululle ovi!

Hyvää Joulua!

Flunssa on pitänyt mielen vähän matalana ja samalla jarruja päällä joulun odotuksen suhteen.
Portaille laitoin jo pari viikkoa sitten ensimmäisen valoviritelmän. Aloitin vaatimattomasti laittamalla ledvaloja calluna-ruukkuun ( ja tietenkin myös possun ). Kuva ei vain tee ollenkaan oikeutta tälle "hienostuneelle" :) asetelmalle. Nyt viikonloppuna lisäsin valoja pariin pihakuuseen, pieneen ja vähän isompaan, sekä tuijien päälle heitin valohupun.

Valojen virittäminen on joka vuosi yhtä hankalaa; jatkoroikkia ja jakopistokkeita tarvitaan paljon, eivätkä ne itsessään ole mitään kaunistuksia. Tämänkin olisi voinut ottaa huomioon talon sähkösuunnitelmassa ja laittaa riittävästi ulkopistokkeita eri puolille taloa (jälkiviisautta...).

Haluaisin tehdä jotain kaunista joulua varten. Erityisesti valoryijy kiinnostaisi, mutta pelkään, että siinä on työtä enemmän kuin minulla intoa ja aikaa. Valmiita ohjeitakaan en ole löytänyt, eikä ryijykurssille ole mahdollisuutta osallistua. Olkityöt olisivat myös mukavia, niistä on kokemustakin yhden himmelin verran. Toinen, komeampi, on lahjaksi saatu. Himmelit kuuluvat muilla ihmisillä jouluun ja sen odotukseen, mutta meillä niistä iloitaan ympäri vuoden.

Tähän löytynee selitys laiskuudesta...

Itse tehty makkarissa

Lahjaksi saatu keittiössä

Paperinarusta voisi yrittää askarrella jotain muutakin. Yksi työ on aloitettu ja aika pitkälläkin, mutta jostain kumman syystä se ei valmistu. Ja kun ei kerran itse saa mitään aikaan voi käydä hakemassa kaupasta jotain kaunista... Tämä kaunotar päätyi keittiön seinälle. Voisi onnistua minultakin, kunhan vain aineksia olisi valmiiksi kerättynä.

Lättyjä, sokeria, hilloa...

Pyhäinpäivänä ilma oli mitä mainioin. Aamulla oli pakkasta jo toistakymmentä astetta, ja aurinko paistoi. Pakkanen lauhtui nopeasti ja aamupäivällä oli hyvä ulkoilla.

Pyhäinpäivään kuuluu ehdottomasti kynttilät ja niitä päivän mittaan tulkikin sitten sytyteltyä lyhtyihin, taitavat palaa niissä vielä tänäänkin. Pihaleikkeihin kertyi"kourallinen" lapsia, joiden nälkää torjuttiin lättykesteillä. Huvimajassa on mukava paistaa lättyjä, siellä ei käryt haittaa ja lopputulos on aina parempi kuin sähköhellalla teflonpannussa paistaen. Maja oli sen verran kylmä, että sitä piti etukäteen hehkutella. Nyt olinkin niin "fiksu", että kävin sytyttämässä tulet etukäteen ja paistamaan mentiin vasta kun maja oli lämmin. Yleensä aina käy niin, että ensin värjötellään kylmässä aikansa ja kun maja alkaa lämmetä on lätyt paistettu ja on jo kiire sisälle. Sori vaan painonvartijat ja muut keventäjät, mutta parhaat lätyt paistuu voissa.

Näihin sokeria ja hilloa... NAM! Ja kyllä ne tekikin kauppansa.

Pannunkäyttäjällä ei ole koskaan kylmä. Kuuman kaminan ympärillä hääriessä alkaa hiki virrata, mutta on se sen arvoista.

Kaminan humina on rauhoittavaa, ilman taustaääniä sen kuunteluun voisi vaikka nukahtaa. Joskus olisi mukavaa olla huvimajassa aivan yksin ja antaa mielen levätä.

Illalla lisäsin vielä ulos kynttilöitä. Tämä enkelilyhty kaverinsa kanssa sopii hyvin pyhäinpäivän tunnelmaan.
Jossakin näin jo ensimmäiset jouluvaloviritelmät, vai oliko kyseessä uuden termin mukaiset talvivalot. Minusta tuntuu, että vielä on liian aikaista laittaa valoja ulos, vaikka kieltämättä ajatus jo houkuttaa. Ehkä nyt pitää vielä ottaa aikalisä ja suunnitella viritykset hyvin ja haalia jatkoroikat valmiiksi.