Polut kuntoon

Pihan polut olivat päässeet huonoon kuntoon, vaikka niitä joka kesä olen parhaan kykyni mukaan putsaillut. Vähintään kerran kesässä olen kyykkinyt ja pyllistellyt tuossa nurmikolla. Mennyt kylkimyyryä polun päästä päähän: ensin toinen reuna ja sitten paluumatkalla toinen. Rapsuttanut ja kitkenyt, mutta siitä huolimatta nurmi ja kaiken maailman rikkaruohot ovat yrittäneet sitkeästi vallata ne itselleen. Kesä alkoikin toukokuun loppupuolella polkujen "avaamisella". 

Minulla oli hyvä suunnitelma, mutta jos olisin tajunnut mikä työ minulla oli edessä, olisin ehkä tyytynyt vanhaan kitkemistaktiikkaan. Hyvä etten tajunnut ja työ tuli tehtyä. 

Pintasora piti ensin haravoida kasaan ja lapioida pois edestä nurmikolle levitetyn pressun päälle.  Sen jälkeen odotti polun leventäminen ja reunojen kanttaus. Parhaani mukaan yritin saada kaiken elollisen pois polulta. Pohjalle kärräsin muutaman sentin kerroksen kivituhkaa. Toivon mukaan se ajan mittaan tiivistyy ja ehkä jopa estää rikkaruohojen kasvua. Tiedä häntä... mutta polku leveni sen verran, että pintasora ei olisi riittänyt täyttämään sitä.

Jotta kaikki ei oli mennyt kuten Römssöössä, 25 vuotta hyvin palvellut kärry hajosi. Saihan sen toki korjattua ja pääsi jatkumaan. Monta multa- ja sepelikuormaa niillä on kuskattu ja betoniakin sekoitettu, joten hyvät ovat olleet. Ja kun ne joskus hajoaa lopullisesti, niille etsitään pihasta oma paikka eläkepäiviä varten.

Kivituhkan päälle levitin pintasoran takaisin. Työläintä koko hommassa olikin siirrellä soraa paikasta toiseen. No, kyllähän sen kannatti. Näin siisti lopputuloksesta tuli!!