Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Sunnuntai-iltapäivä piilossa istuen.
Nyt meillä on ihan oikea piilo, sillä pergolassa saa istua muiden siitä tietämättä, jos vain ymmärtää olla hiljaa. Mikäs siellä ollessa, kun tuuli humisee ja pörriäiset surisee :)

Piilo näytti kolme vuotta sitten ulkoapäin tältä.
Erityisesti töyhtöangervot ovat tuoneet paikkaan lisää katu-uskottavuutta. Myös liljat ovat venähtäneet jättimittaan. Hetken päästä ne ovat parhaimmillaan.
Olipahan niin sininen taivas, että tämä kuva oli pakko ottaa ja littää tänne. Myöhemmin illalla tilanne olikin sitten aivan toinen: vettä tuli tosiaan kuin saavista kaatamalla.
Lisää töyhtöjä,
kurjenpolvea, liljoja
ja nauhuksia. Kukintavuoro vaihtuu kohta!

Ei kommentteja: