Viime viikolla etupihan salavat saivat kyytiä. Niiden koko alkoi olla liian massiivinen näin pienelle tontille ja ne peittivät näkyvyyden tieltä pihalle. Nyt pihalle näkyy ja sen on toisaalta hyvä, toisaalta paha. Onko nyt yksityisyys uhattuna?

Suurin syy kaadolle oli kuitenkin se, että salavat vievät kaiken ravinnon ja vedenkin muilta kasveilta. Nyt on odotettavissa, että pihan havut pääsevät uuteen alkuun. 

Kolme salavaa kaadettiin ja näkymä oli kuin trombin jäljiltä.

Oksat kuskattiin jäteasemalle auton peräkärryllä. Kuormia voi olla monenlaisia, mutta meillä ei ole tapana tehdä vajaita kuormia.  Tuolla kasan alla on kärry, jossa on toimivat vilkut ja jarruvalot :)

Puutarhakierros aamutuimaan elokuun ensimmäisenä sunnuntaina 

 Sydänpenkin yllätys

Keittiön uusi ilme

Pikaisella päätöksellä aloitettu keittiön pöydän ja tuolien kunnostus on viimein valmis. Kyse ei ollut hetken mielijohteesta, sillä olen jo parin vuoden ajan suunnitellut asiaa, mutta en ole aikaisemmin uskaltanut tarttua toimeen. Tuleva lopputulos on mietityttänyt. Ei mietitytä enää, kyllä kannatti!

Olin aikaisemmin vaihtanut tuolien verhoilun, mikä silloin jo kummasti kirkasti ilmettä. 

Tumma kulunut petsaus alkoi kuitenkin ahdistaa siinä määrin, että hiontatyö oli pakko aloittaa. 

Työn edetessä tuntui, että ehkä olisi vielä pitänyt harkita, sillä työmäärä oli aivan käsittämätön. 

Pöydän hiominen sujui sutjakkaasti, mutta tuolien pinnat ja pienet kolot aiheuttivat tuskaa. Aina kun kuvittelit, että tuoli on nyt valmis, jostain löytyi kohta, johon hiomapaperi ei ollut vielä sattunut. Puhtaaksi hionnan jälkeen käsittelin pinnat kahteen kertaan sävytetyllä kalustelakalla, sävynä Tuohi. 

Muutama viikko ilman ruokailukalustoa tuntui pitkältä, mutta nyt saa lopputuloksesta nauttia.  Eikä enää tarvitse laittaa vahakangasta peittämään pöydän kulunutta ja laikukasta pintaa.

Nyt ehdin tekemään töitä myös pihalla :) 

Keväällä sisälle ostetut ruusut jaksavat ihmeekseni kukkia terassilla. Kukat olivat valkoisia ostohetkellä, mutta nyt on terälehtiin alkanut tulla myös punaista.

 Kesäilta terassilla: lämpöä  +30 astetta ja aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Tämä on niitä harvinaisia hetkiä, jolloin nautin kesästä ja pihasta tekemättä mitään.

Seurassani iltaa viettämässä ovat vain pelapuut, verbenat ja muut...

  Atlantiksen kadonnut (vajonnut) kaupunki lirisee rauhoittavasti. Koko tienoo on varmaan tekemässä samaa kuin minä, eli ei mitään, sillä mistään ei kuulu ylimääräisiä ääniä.