Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

perjantai 30. toukokuuta 2014






Viivu on toivonut lisää herukkapensaita, punaherukat kun ovat hänelle no1 marja.

Tila pihalla on vähissä, joten olen haaveillut pieneen tilaan sopivien  herukkapuiden hankkimisesta. Hinnat vain ovat olleet sen verran huikeita, etten ole raaskinut niitä ostaa.

Aloitin nyt sitten uhkarohkean yrityksen ja koetan itse kasvattaa rungollisen herukan, tai kaksi.

Prismasta hain "Katrin" taimia. Niiden pitäisi olla tukevaoksaisia ja pystykasvuisia pensaita.















Tuntui pahalta katkoa  hyvinvoivan pensaan versoja, varsinkin kun lopputuloksesta ei ole mitään tietoa.


Taimet on nyt joka tapauksessa istutettu ruukkuihin ja ylimääräiset versot on leikattu. Tuentaa pitää vielä lisätä niin, että lopputuloksena olisi suora puu.



Laitan ruukkuihin vielä jotain kesäkukkaa, niin multa ei pääse kuivumaan liikaa. 

Saahan nähdä onnistuuko...

Jos onnistuu, näille varmasti löytyy paikka jostain istutusryhmästä. Toivottavasti syksyllä voin istuttaa hyvinvoivia pikkupuita alas maahan.






Eilen kävin taimistolla ihailemassa ja haaveilemassa kaikesta ihanasta. Koko päivä siellä olisi hyvin kulunut, mutta jossain vaiheessa täytyi luovuttaa :)

Käytössä oli työkavereilta saatu lahjakortti, joten raaskin hankkia jotain, mikä muuten olisi jäänyt haaveeksi.

Hankin muun muassa tämän Lepaan punaisen karviaismarjapuun. Muita karviaisia meillä ei olekaan, joten toivottavasti satoa alkaa jossain vaiheessa tulemaan.







maanantai 26. toukokuuta 2014

Omenapuu kukkii

vihdoinkin!
Syyskuussa 2009 istutettu omppupuu kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Viime vuoden yhtä kukkaa ei lasketa :).
Minä olin jo heittänyt toivoni puun suhteen, mutta nyt näyttää hyvältä. Kaksi kertaa olen tehnyt kevätruiskutuksen, jospa sillä toimenpiteellä olisi ollut vaikutusta kukinnan alkamiseen.
 Kylmiä öitä on luvassa, joten täytyy vain toivoa, ettei pakkanen tee tuhojaan. Ostin eilen hallaharson kaiken varalle, mutta puun, vaikka vain pienenkin, peittäminen on tuskin kovin helppoa.Tänään täytyy lämpömittaria seurata tosi tarkkaan...

maanantai 19. toukokuuta 2014

Eilinen ihana hellepäivä kului pääasiassa perennapenkkien kynsimisessä, joten sormenpäistä on nahka kulunut ja kynnenaluset ovat multaa täynnä. Näin siitä huolimatta, että monenlaisia puutarhakuokkia ja -haroja on olemassa ja hanskatkin on keksitty.
Paljon sain aikaan vaikka vielä on työtä jäljelläkin. Kanankakan aromit leijailee tienoon yllä :) 

 Oman aikansa vei vesiaiheen kunnostus. Se on paraatipaikalla sisäänkäynnin ja terassin yhteydessä, mutta se ei ole koskaan ollut paikkansa arvoinen. Ei, vaikka sitä on korjailtu ja laitettu lähes joka kesä. Nyt siihen kuitenkin Hyrre keksi uuden elemnentin, joka vie huomion ankeasta mustasta muovialtaasta. 
Terassilla olleet valurautakynttilänjalat otettiin käyttöön ja nyt yksi niistä toimii lähteenä. Tämä näyttää kyllä sata kertaa paremmalta kuin muovinen putken pätkä, joka törötti keskellä allasta.

 Altaan reunoille kannoimme vielä kiviä, joilla oli rajattu portaan toisella puolella ollut pensasalue. Kivet olivat jo hautautuneet pensaiden alle, joten ne hyvin joutivat uuteen käyttöön. 
Altaan ilme parani huomattavasti, mutta vieläkin nuo mustat reunat haittaa... Tähän kun keksisi keinon! Monenlaisia kasveja on yritetty istuttaa, mutta ne eivät näin kuumassa paikassa viihdy. Kuumuuden lisäksi kasvua on haitannut varmasti levänestoaine, jota olen altaassa käyttänyt ja joka tuulen mukana on roiskunut istutusalueelle.
  Nyt pumppu ja suihkulähde ovat eri puolilla allasta, jolloin vesi kiertää paremmin, eikä  levänestoainetta tarvitse (toivottavasti) käyttää lainkaan. Silloin olisi toivoa, että viime kesänä istutetut kasvit kasvavat ja tuovat väriä ja peittoa alueelle.

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Käyttötarkoitus on selvinnyt ja lampunvarjostimet ovat paikoillaan. 
Aivan varma en ole, ovatko nämä hyvän näköisiä, tai edes edeltäjiään 
parempia, mutta ainakaan kotiväki ei ole niitä tuominnut. 
 Vanhat varjostimet ovat olleet ikkunalla kohta kymmenen vuotta, ja melkein koko 
sen ajan olen niistä "vähemmän tykännyt". Joten annetaan näille omin kätösin 
virkatuille mahdollisuus, kun kerran itse tein!
Varjostimen sisään pitää vielä vaihtaa lamppu, joka tuottaa valkoista valoa
ja ikkunat pitää pestä :((
Tänä aamuna aurinko paljasti karun totuuden ja jos vain viikonloppuna sää suosii, pesu-urakka on aloitettava.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Aivan kuutamolla




Nyt kun minulla on ollut enemmän aikaa  harrastaa, tein oman elämäni historiaa ja osallistuin Kansalaisopiston käsityökurssille. Kaksi iltaa kului mukavasti Paperinaru sisustuksessa-kurssilla. Siellä oli mahdollisuus tehdä erilaisia töitä Kankurin kamarin mallistosta.



Itse tein tämän Kuutamo- (tai Kuutamolla-) valoryijyn.
Tähän aikaan vuodesta tuntuu hassulle virittää seinälle tämmöinen valohässäkkä. Pimeitä aikoja odotellessa...







Ledit olisivat saaneet mielestäni olla valkoisia, mutta kuutamon kaiketi pitää olla keltainen. 
Työ oli helppo ja nopea tehdä pujottelemalla. Neulaa tai koukkua ei tarvittu muuta kuin taustakankaan ompelemiseen.

Kurssilta ostettuna matriaalit olivat aika kalliita, mutta tärkeintä olikin saada ohjeet ja hyvät neuvot.
Minulta löytyy jemma-nimisestä paikasta pohjakangasta ja  10-narua, joten nyt kun tekniikka on hallussa voisin kokeilla tehdä uusia erilaisia härpäkkeitä, valoilla ja ilman valoja.

Ideoin jo samalla tekniikalla tehtävän lampunvarjostimen, mutta loppujen lopuksi pääätinkin tehdä sen  paperinarusta virkkaamalla.

Ensimmäinen vedos epäonnistui, sillä tein siihen aivan liikaa silmukoita. Tänään sitten tein uuden yrityksen ja nyt ainakin muoto on oikea.
 Käytin tähän valkoista paperiinia ja valko-hopea paperilankaa rinnakkain.

Varjostimen molempien päiden sisään on virkattu  metallirenkaat, jotka pitää työn kuosissa. Ja toisessa renkaassa on valmiina paikka lampun kiinnikkeelle.

Haasteena on saada aikaiseksi toinen samanlainen, sillä mitään ohjetta ei ole olemassa enkä enää ole aivan varma miten monta aloitussilmukkaa tein tai minkä verran matkan varrella kaventelin,





Pieni tauko ennen uuden aloittamista täytyy pitää, sillä paperi on hiertänyt sormen päät aroiksi ja peukalossa on pieni rakko. 

Tarkoitus olisi laittaa nämä olohuoneen ikkunalamppuihin, mutta "sisärengas" olikin liian suuri. Joudun nyt sitten kikkailemaan, tai muuttamaan suunnitelmia.

Toinen vaihtoehto on tehdän näistä pöytälampun varjostimet ai sitten muuttaa kokonaan käyttötarkoitusta.  Tästähän saisi helposti myös säilytyskorin. Lisään vain pohjan esim. pahvista.

Palataan asiaan jos ja kun käyttötarkoitus joskus selviää ja työ valmistuu...