Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

perjantai 4. huhtikuuta 2014

Käyttötarkoitus on selvinnyt ja lampunvarjostimet ovat paikoillaan. 
Aivan varma en ole, ovatko nämä hyvän näköisiä, tai edes edeltäjiään 
parempia, mutta ainakaan kotiväki ei ole niitä tuominnut. 
 Vanhat varjostimet ovat olleet ikkunalla kohta kymmenen vuotta, ja melkein koko 
sen ajan olen niistä "vähemmän tykännyt". Joten annetaan näille omin kätösin 
virkatuille mahdollisuus, kun kerran itse tein!
Varjostimen sisään pitää vielä vaihtaa lamppu, joka tuottaa valkoista valoa
ja ikkunat pitää pestä :((
Tänä aamuna aurinko paljasti karun totuuden ja jos vain viikonloppuna sää suosii, pesu-urakka on aloitettava.

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Aivan kuutamolla




Nyt kun minulla on ollut enemmän aikaa  harrastaa, tein oman elämäni historiaa ja osallistuin Kansalaisopiston käsityökurssille. Kaksi iltaa kului mukavasti Paperinaru sisustuksessa-kurssilla. Siellä oli mahdollisuus tehdä erilaisia töitä Kankurin kamarin mallistosta.



Itse tein tämän Kuutamo- (tai Kuutamolla-) valoryijyn.
Tähän aikaan vuodesta tuntuu hassulle virittää seinälle tämmöinen valohässäkkä. Pimeitä aikoja odotellessa...







Ledit olisivat saaneet mielestäni olla valkoisia, mutta kuutamon kaiketi pitää olla keltainen. 
Työ oli helppo ja nopea tehdä pujottelemalla. Neulaa tai koukkua ei tarvittu muuta kuin taustakankaan ompelemiseen.

Kurssilta ostettuna matriaalit olivat aika kalliita, mutta tärkeintä olikin saada ohjeet ja hyvät neuvot.
Minulta löytyy jemma-nimisestä paikasta pohjakangasta ja  10-narua, joten nyt kun tekniikka on hallussa voisin kokeilla tehdä uusia erilaisia härpäkkeitä, valoilla ja ilman valoja.

Ideoin jo samalla tekniikalla tehtävän lampunvarjostimen, mutta loppujen lopuksi pääätinkin tehdä sen  paperinarusta virkkaamalla.

Ensimmäinen vedos epäonnistui, sillä tein siihen aivan liikaa silmukoita. Tänään sitten tein uuden yrityksen ja nyt ainakin muoto on oikea.
 Käytin tähän valkoista paperiinia ja valko-hopea paperilankaa rinnakkain.

Varjostimen molempien päiden sisään on virkattu  metallirenkaat, jotka pitää työn kuosissa. Ja toisessa renkaassa on valmiina paikka lampun kiinnikkeelle.

Haasteena on saada aikaiseksi toinen samanlainen, sillä mitään ohjetta ei ole olemassa enkä enää ole aivan varma miten monta aloitussilmukkaa tein tai minkä verran matkan varrella kaventelin,





Pieni tauko ennen uuden aloittamista täytyy pitää, sillä paperi on hiertänyt sormen päät aroiksi ja peukalossa on pieni rakko. 

Tarkoitus olisi laittaa nämä olohuoneen ikkunalamppuihin, mutta "sisärengas" olikin liian suuri. Joudun nyt sitten kikkailemaan, tai muuttamaan suunnitelmia.

Toinen vaihtoehto on tehdän näistä pöytälampun varjostimet ai sitten muuttaa kokonaan käyttötarkoitusta.  Tästähän saisi helposti myös säilytyskorin. Lisään vain pohjan esim. pahvista.

Palataan asiaan jos ja kun käyttötarkoitus joskus selviää ja työ valmistuu...
















keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Niinhän se kyllästyminen sitten tuli! Afrikan kukat odottavat korissa uutta virettä tai uutta tekijää :)

Omat ajatukset pyörivät kuitenkin lähinnä kylpyhuoneen pienessä pintaremontissa ja 
ensi maanantaina alkavassa kansalaisopiston Paperinaru sisustuksessa- kurssissa.
Paperinaru on jo ennestään tuttu materiaali, mutta toivottavasti kurssilla saan uusia vinkkejä ja ideoita.
Ja kun paperinaru on otettu haltuun, on vuorossa lasihimmelin teon opettelu.


tiistai 28. tammikuuta 2014


Meneillään on Afrikan kukkien virkkausurakka. 
Innostuin näistä, koska ovat nättejä ja nopeita tehdä. 
 Heti alussa epäilin kuitenkin sitä, riittääkö innostukseni vaadittavaan lankojen päättelyyn. Vielä on riittänyt, mutta viitteitä kyllästymisestä on jo havaittavissa.
Paloja on kertynyt jo parikymmentä, mutta vielä en tiedä mistä tästä kaikesta tulee. Ehkä kaitaliina???
 Lankana on Novitan isoveli ja siitä tämän hetken lempivärit: valkoinen, harmaa ja sinapinkeltainen. 

torstai 19. joulukuuta 2013

Joulutähtiä

Klipsukorut menivät kaikki myyjäisissä kaupaksi. Samoin tekemäni paperiset joulutähdet.
Askarteluvimma iski aivan viime metreillä ennen Joulua. Taittelin, leikkasin ja liimailin paperista tähtiä. Osa meni myyntiin ja osa on jäänyt omaan käyttöön. Paikkaa tähdille ei vielä ole löytynyt, ja joka ilta niitä tulee lisää...
... mistä näitä tähtiä oikein tulee??

Joulun aikaan lunta tulvillaan voi olla myös valokuvat.

 Tänä päivänä osalle possun tähtikavereista etsitään uudet paikat.
Samalla voisi kotia muutenkin alkaa koristella. Aikaisempina vuosina tähän aikaan, minulla ovat tontut ja muut koristeet olleet jo kauan aikaa esillä. Tänään täytyy skarpata.