Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

sunnuntai 9. toukokuuta 2010



Possu lähti lauantaina pitkälle muuttomatkalle kohti meidän pihaa. Kyseessä oli hyvin syönyt possu, eikä sen siirtäminen peräkärrylle ollut aivan helppoa. Matkallakin saatiin jännittää miten se pysyy paikoillaan kärryn röykytyksessä. Sillä on kuitenkin sen verran massaa, ettei se ollut moksiskaan. Matkaa saatiin tehdä huomattavasti leppoisemmassa tunnelmassa kuin pari viikkoa sitten, kun lavalla oli kasa kasvihuoneen lasielementtejä.
Alemmassa kuvassa näkyy taustalla muita isän taideteoksia; härkä, lehmä ja emäntä lypsyllä. Hepat ja muut jäi vielä kuvaamatta.

Tänään jännitystä oli taas ilmassa kun possu piti saada ehjänä kärryltä alas. Pelkona oli, että se luisuu vauhdilla lavalta alas ja rikkoutuu, mutta totuus oli toisenlainen. Apuna saatiin käyttää taljaa, hinausköyttä, lapiota, kakkosnelosta, lautaa ja auton vetoapua, ennen kuin se suostui laskeutumaan. Näiden monenlaisten vempaimien ja vaiheiden jälkeen homma onnistui, ja niin vielä nimetön possu löysi oman paikkansa. Sen alusta ja ympäristö täytyy vielä laittaa arvoiseensa kuntoon.



Kiitos Isä vartiopossusta!

Ei kommentteja: