Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

tiistai 9. toukokuuta 2017

Meillä tänään

8.5.2017 kesää odotellessa. 
Voi kai sanoa, että kevät on hieman jäljessä, eikä vielä ole pihatöihin asiaa. 
Eilen kävin ensimmäisen kerran puutarhamyymälässä, mutta vielä ei ollut vaikeuksia vastustaa kiusauksia 😀

 

11.6.2017 Nyt on kesä!











keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

... ja valutyöt jatkuu

Alunperin polkuna hyvimajalle toimi kuvien oikeassa reunassa näkyvä sorakaistale. Se on kuitenkin kirjaimellisesti kasvanut umpeen, joten kävelyreitti on siirtynyt nurmikolle. Uuden polun rakentaminen on ollut itselläkin mielessä, mutta viikonloppuna tytsy asiasta huomautti, joten tartuin lapion varteen. Tarkoitus on kokeilla laattojen valua suoraan maahan.
Kaivoin 10 pyöreää n. 5 cm syvää kuoppaa ja tasoittelin reunat ja pohjat (kuvissa ei vielä tasoiteltu). Täytin kuopat ensin n. puoleen väliin saakka betonilla ja painoin niihin sopivan muotoiseksi taitellut kanaverkon palat. Lisäsin betonia päälle, mutta ei vieläkään aivan täyteen. Sitten taputtelua ja tasoittelua, taputtelua ja tasoittelua. Lopuksi sekoitin betoniseoksen, johon lisäsin punaista rautaoksidia. Punaisen soossiin levitin sitten jokaisen laatan päälle, ja taas taputtelin ja tasoittelin. Tytsy, elikkäs Viivu, halusi jättää oman jälkensä laattoihin ja tässä on lopputulos:


maanantai 13. heinäkuuta 2015

Tänään kukkii

Viileän kesän ansiosta monet kukat ovat kukkineet normaalia pidempään, ja sen vuoksi pihalla on ollut yhtäaikaa enemmän nähtävää. Tänään kukkii ainakin nämä:

  • Talonpojanpioni
  • Tornionlaakson ruusu
  • Rentoakankaali
  • Harmaa-ajuruoho
  • Lupiini
  • Jaloakileijat
  • Kiinanpioni
  • Hansaruusu
  • Töyhtöangervo
  • Kyläkurjenpolvi 
  • Kanadanvuokko
  • Keltakurjenmiekka
  • Rinneangervo
  • Tarhakurjenpolvi
  • Verikurjenpolvi
  • Loistosalvia
  • Koivuangervo  
  • Kääpiokurjenmiekka
  • Siperiankurjenmiekka
  • Ruohosipuli


maanantai 6. heinäkuuta 2015

Valutyöt jatkuu

Valetut raparperinlehtilaatat taitaa olla jo  "niin last season", mutta silti niitä vain tekee mieli valaa. Idean laattojen asettelusta löysin netistä googlettamalla (Salainen puutarha) ja paikka olikin valmiina uuden kasvihuoneen edessä.

Yleensä olen valanut lehtilaatat ilman mitään tukirakenteita, ja hyvin ovat katselua kestäneet. Tällä kertaa kuitenkin laitoin laattojen sisälle metalliverkkoa niitä tukemaan, koska tarkoitus on, että ne kestävät tallaamista ja mahdollisesti kovaakin käsittelyä.
Kasvihuoneen edusta on katettu kivituhkalla, joka on hyvä tiivis alusta. Kaivoin siihen sopivat kolot lehtiä varten ja ympärille lisäsin vielä soramontulta kerättyjä kiviä sekä päälle levitin kuivabetonia, jonka sitten harjasin kivituhkan sekaan. Aluetta kastelin useampaan otteeseen kastelukannulla. Seuraavana yönä oli satanut, joten liian äkkiä alue ei päässyt kuivumaan. 
 Kiviä olisi saanut olla enemmän, mutta muuten lopputulos näyttää siltä kuin pitikin. Työ kuuluu sarjaan katsojan hämäys, eli katse pois muovisesta kasvarista.

perjantai 26. kesäkuuta 2015

Omppupuun juurella


Terassin ympäristö on saanut uudet puitteet . 
Takana näkyvä pieni kasvihuone on purettu ja sen tilalle on kohonnut suurempi, mutta ei kauniimpi, kasvihuone. Uuden kasvihuoneen myötä alue muuttui ruohonleikkaajan painajaiseksi. Ja kun vielä oikealla näkyvän pyöreän penkin puureunus oli lahonnut puhkipoikki, täytyi asialle jotain tehdä.

 Särkynyt sydän kumppaneineen reunustettiin luonnonkivillä. Kasvihuone, omppupuu, molemmat kukkapenkit sekä rungolllinen herukka on yhdistetty katealueella ja kasvihuoneen edessä olevalle penkille kulkee feikki-pitkospuut.
Ilman tätä muutosta muovinen kasvihuone olisi kiinnittänyt aivan liikaa huomiota, mutta nyt kun sen ympärillä on paljon muuta nähtävää, se sulautuu taustaan.
 Katealueen erottaa nurmikosta betonivalu, jonka tällä kertaa tein levittämällä kuivabetonia maahan kaivettuun ojaan ja lisäämällä vettä päälle. Ensin näytti, ettei työ onnistu, mutta ehkä kuitenkin. Ihan hyvältä näyttää ja nurmikon leikkaaja kiittää :)