Kurpitsan kasvattaminen on mielenkiintoista ja avartavaa. Ensin metsästetään jättikurpitsan siemeniä, ja jos niitä ei löydy, tyydytään tavallisiin. Sitten kylvetään ja paapotaan taimia ahtaissa sisätiloissa viikkokaupalla ja lopulta ne viedään taimi kerrallaan ulos paleltumaan. Jos yksi onnellinen taimi selviää kylmässä kevätsäässä kasvimaalle asti, raivataan sille tilaa muiden kylvösten kustannuksella. Ja tilaahan se tarviikin; 7-10 m2/taimi. Tainta peitellään, lannoitetaan, kastellaan ja sen kasvavaa hedelmää valvotaan kuin suurinta ihmettä maailmassa. Ja sitten kun on syksy ja sadonkorjuun aika ihmetellään, että mitä tällä jätillä oikein tekisi?
Oma kurpitsatuotanto meni tänä kesänä pahasti pieleen, yksikään taimi ei selvinnyt alkukesän kylmistä öistä. Onneksi poika hoiti homman. Tässä ovat Oulussa kasvatetun jätin strategiset mitat:
Mittanauha ei riittänyt, sillä ympärysmitta on n. 155 cm
Paino tämän päivän punnituksessa (joka saatiin ikuistettua) oli 30,2 kg. Eilisessä punnitukessa paino oli ollut 33 kg. Tämä kuvaan päässyt vihreä pötkylä on meidän omalta kasvimaalta, isän taimesta kasvatettu.
Ja tässä vielä jättiläinen ja onnellinen omistaja.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti