Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

tiistai 18. elokuuta 2009

Possuvankkurit ja muuta kivaa


Eilen töistä kotiin mennessä minua odotti mukava yllätys. Pekka oli koonnut sunnuntaina ostamamme kärryt ja löytänyt niille nappipaikan.

Alkuperäinen ajatus oli ollut laittaa kärryihin kukkia, ehkä takapihalle. Sinnekin niitä oli kuulemma soviteltu, mutta vasta tässä ne löysivät oman paikkansa ja tarkoituksensa.

Vankkurit tuli nyt kuitenkin alkukesästä tekemäni vuorenkilpipenkin päälle. Voi olla, että joudun penkkiä vielä suurentamaan ja uudelleen muotoilemaan, että kaikki elementit pääsisivät oikeuksiinsa. Sitä täytyy suunnitella ja työ tehdä viimeistään ensi keväänä.











Ilta menikin sitten paitsi vankkureita ihastellessa, myös kaariporttia kasatessa. Portista tuli hieno ja sitäkin kuljetettiin paikasta toiseen ennen kuin sijoitimme sen loppujen lopuksi polulle sillan eteen. Nyt sekin on ihan oikeassa käytössä eikä vain törötä keskellä pihaa. Ensi kesäksi laitan siihen jotain köynnöstä kasvamaan. Nythän tuo näyttää vielä hieman kylmän kalsealta.

Kuvassa etualalla näkyy hieman kanariankrassia, joka on tosi kaunis köynnös. Se on tietääkseni yksivuotinen, joten ensi keväänä sitä kylvetään taas uudelleen. Tässä toisessa kuvassa siitä saa paremman käsityksen, vaikka luonnossa se näyttää kyllä vieläkin paremmalta. Krassi kasvaa yhden puolitoistametrisen pylvään ja aidan pätkän päällä, ikäänkuin vaakasuoraan, mutta kunnon paikassa se taitaisi nousta aika korkealle.

Kuvassa ei krassin kauniit keltaiset kukat näy juuri lainkaan. Yritin kyllä ottaa niistä lähikuvaa, mutta minun kamerani ei sellaisiin taivu. Kukan viuhkamaiset terälehdet ovat tosi herkkiä ja tietenkin kanarian keltaisia.

Eikä lehtien muodossakaan ole moittimista.
 

Illalla näpsin vielä muutaman kuvan tämän hetken kukkijoista. Suosikkini päivänlilja kukkii edelleen ja syysleimukin on päässyt vauhtiin. Kesäkukista samettiruusut, krassit ja orvokit ovat vallanneet yhden penkin ja sen vierukset. Tosi nättiä ovat.






Vaikka orvokkeja en keväällä istuttanut kuin muutaman on niitä nyt joka paikassa. Ovat itse kylväytyneet ja levinneet, mutta ei se haittaa. Antaa kaikkien kukkien kukkia, kukkia vaan............




























Ei kommentteja: