Värikästä

 Nyt alkaa pihassa olla muutakin väriä kuin vihreää. Sinisen eri sävyt ovat pääosassa (esim. loistosalvia, lupiini ja tarhakurjenpolvi) mutta sekaan mahtuu vähän punaistakin (akileija, verikurjenpolvi ja pioni). Sininen jalopähkämö on vielä nupuillaan. Muutaman tulevan viikon aikana keltaisen sävyt alkaa vallata alaa, kun päivänliljat ja värililjat sekä pikkuhiljaa myös nauhukset puhkeavat kukkaan.

"Meidän pihalta löytyy"- listalla on tällä hetkellä 110 kasvia. Osaa niistä ei taida todellisuudessa  enää löytyä ja joitain taas listalta puuttuu. Seuraava projekti onkin listan päivittäminen ja tunnistaminen istutuksista.

Purppuraheisiangervo

Purppuraheisiangervo on parhaimmillaan.

Ai että on kaunista!

Angervot Rinne ja Purppura-Heisi ympäröivät iloista possua, joka nauttii kukkaloistosta.

Väriä ja iloa heinäkuun illassa

Iltatunnelmaa

Kontallaan perspektiivi pihaan on toisenlainen.

Ihana ilta-aurinko paistoi, mutta ei lämmittänyt. 

Ei, en ollut kompastunut, vaan ihan tarkoituksella konttailin pitkin pihaa ja 

putsalin rikkaruohoja pois :)

Valutöitä

Talvesta asti suunnitelmissa ollut laatan valu on viimein toteutunut. Tarkoitus oli tietenkin tehdä niitä useampia, joko etuportaan eduslaatoiksi tai askellaatoiksi polulle. 

 Tämä koevedos sai minut kuitenkin miettimään mahtavatko ohuet kruusailut kestää painoa tai kävelemistä? Joten vielä en uskaltanut niitä enempää valaa. 

Tällekään kaunokaiselle ei oikein löytynyt sopivaa paikkaa. Onpahan nyt sitten possun alustana. 

Ei aivan arvoisensa paikka!

Muotti ja kehykset ovat kuitenkin valmiina, joten piankos näitä lisää valaa. 

Laatta on aika ohut, vain noin 4 cm paksu, mutta sen sisällä on kananverkkoa. Joku näin neuvoi tekemään, ja minähän teen niin kuin neuvotaan. 

Tämmöistä tällä kertaa! 

Työpaikan takapihalta löytyi kaksi kiviröykkiötä, joissa oli näitä muurikiviä sekä pyöreämpiä luonnonkiviä. Sain luvan hakea kivet omaan käyttöön. Olen siitä todella onnellinen :)

 Etupihan sydänpenkin puureunukset ovat tulleet elinkaarensa loppuun. Ne ovat lahonneet lähes poikki, eivät ole suorassa ja kapuloiden välistä kasvaa rikkaa ja kukkaa. Pois, pois vaan...

 ... ja muurikiveä tilalle. 

Kivet eivät tosiaan ole tasalaatuisia, mutta ei se haittaa. Eipä meillä mikään muukaan ole viivasuoraa ja tasaista. Rouhea reunus tästä on tulossa.

Pari kiveä jäi uupumaan tarpeesta. Tänään täytyy tehdä uusi hakureissu ja tuoda samalla luonnonkiviä täydentämään kierrosta. 

Kivi on yllättävän raskas materiaali :).  Suurin osa nousi yhden miehen voimin, jotkut jopa naisen voimin, mutta aika moneen tarvittiin meitä molempia. Eilisestä urakasta selkä selvisi vammoitta, toivottavasti tänäänkään ei vahinkoa pääse sattumaan.