Tietoja minusta

Pohjois-pohjanmaa
olen minä, jolle paras paikka maailmassa on oma koti, en kaipaa maailmalle, paitsi silloin tällöin. Minulla ei ole isoja haaveita, mutta joskus tuntuu, että mahdottomia: paikat saisivat olla tip top, eikä sinne päin. Haaveita ruokin ihastelmalla muiden tekemisiä lehdistä, netistä ja tv:stä. Haluan tehdä asioita ite, ihan ite. Multa kynsien alla ei ole pahasta. Miten jaksaa pitkän talven yli?

maanantai 24. kesäkuuta 2013

Kierros pihalla Juhannusiltana näyttää tältä: 

Purppuraheisiagervot,
töyhtöangervot, pionit, jättipoimulehdet ja 
rinneangervot kukkii.
Humala ja kuunliljat kukoistaa, 
Possu röhnöttää
sekä ruohosipuli ja pikkusydän ovat parhaimmillaan. 
Takapiha ei ole vielä täysin piilossa ohikulkijoilta. 
Kasvihuoeen ympäristö pääsi myös kuvaan, sillä se on vasta kunnostettu. 
Kierros päättyy ilta-aurinkoon omalla terassilla. 
Juhannus meni ja muistot jäi!

maanantai 10. kesäkuuta 2013

"Spa-alue" on ollut kovassa käytössä. On uskomattoman mukavaa löylytellä ja välillä pulahtaa viileään veteen omalla pihalla. Alue näyttää nyt tältä:  
Vielä yksi annos betonia pitäisi sekoittaa, että saadaan myös tähän etualalle reunus ja karikkeet pysymään omalla paikallaan.
Minun lisäkseni meiltä löytyy muitakin tyytyväisiä, kuten kuvasta näkyy!
Rakennusvaiheessa poljetut lamohietakirsikat ovat toipuneet ja alkaneet kasvaa, jospa ne vielä joskus pääsevät lunastamaan lupauksensa.
Vanhan uima-altaan paikalla kasvaa nyt muutama sinilaakakataja ja alppiruusu. En ole aikaisemmin alppiruusua hannonut ostaa, sillä ne ovat yleensä kalliita ja niiden menestyminen on ymmärtääkseni hyvinkin epävarmaa. Tämän ostin halpa-hallin puutarhamyymälästä, hinta oli 5 € kun samaan aikaan muualla vastaavasta pyydetään 25 €. Voi tietenkin olla, että tämä halpa versio on juuri se, joka ei näillä leveysasteilla menesty toisin kuin kalliimpi serkku...
Alueelle sopisi vielä muutama laakakataja tai tuivio pehmentämään tulisen punaista aluetta. 
 
Altaan ympärille tehtyyn kukkapenkkiin istutin valkoista ja vaaleanpunaista: elämänlankaa kiipeämään ritilää pitkin, kanadanvuokkoa, pari uutta kärhöä ja pari salkoruusua.

Samaa sävyä toistaa syreeni. 

perjantai 7. kesäkuuta 2013

 
Eilen inspiraatio iski kuin halolla päähän. Ja hyvää jälkeä tuli.
 
Nämä synkät ja kulahtaneet keittiön tuolit ovat ottaneet minua päähän jo pidemmän aikaa. Talvella, kun oli aikaa, suunnittelin ottavani koko kaluston käsittelyyn: hion, maalaan ja päällystän. Nyt kun on kesä ja lämmin ja paljon mukavaa tekemistä, tuo suunnitelma tuntuu aivan liian suurelta urakalta. Kuuden tuolin ja suuren pöydän hiominen ja maalaaminen ehkä kolme (?) kertaa ei ole mikään pieni työ. Ja jos sitten lopputulos olisi vielä epäonnistunut, niin voi, voi...
 
 
 
Tuolien istuinosan kangas ei minua ole miellyttänyt alunperinkään, mutta nyt ne ovat lisäksi kuluneet ja p**kaiset. Tein jossain vaiheessa niihin irtopäälliset, mutta ne eivät koskaan oikein pysyneet nätisti paikallaan. Niistä on siis luovuttu. Pestykin näitä on, mutta tuo kangas vaan  on sellainen, että se ei koskaan näytä puhtaalta. Ja värikin on kovin synkkä.
 
Palataanpa alkuun. Eilen inspiraatio siis iski kuin halolla päähän. Ja hyvää jälkeä tuli. Hain kaupasta kangaspohjaista vahakangasta summamutikassa riittävän palan. Samalla reissulla ostin sinkiläpistoolin ja lootan sinkilöitä.  Ensin ajattelin vain kokeilla yhtä tuolia, ja testailla miten työ olisi paras tehdä. Vitsi sentään miten helppoa voi verhoilutyö ollakaan :]  
Istuinosat oli kiinnitetty kolmella ruuvilla, joten ne oli helppo irroittaa. Leikkasin ensimmäisen palan kangasta noin suurin piirtein ja mallailin sitä paikalleen. Kun oikea koko oli löytynyt leikasin loput viisi palaa sarjatyönä. Sitten vain sinkiläpyssy paukkumaan! Ensin jokainen sivu keskeltä kiinni, sen jälkeen kulmien asettelu ja viimeksi vielä sarjatulta. Istuinosa paikalleen ja ruuvit kiinni.
 Kelloa en katsonut, mutta ei työssä paljon tuntia kauempaa mennyt. Kuusi tuolia sai uuden päällysteen ja ilme kirkastui aivan silmissä.
Koska vahakangas ei jousta eikä veny, kulmiin jäi pieniä laskoksia. Eivät kai ne ketään haittaa?
 
Vaihtoehtona vahakankaalle olisi ollut joustava verhoilukangas, jonka olisin sitten käsitellyt jollain suoja-aineella likaa hylkiväksi. Ehkä lopputulos olisi ollut vieläkin parempi, mutta myös työläämpi. 
Aika suuri ero entiseen, vaikka itse sanonkin.
Taas voin olla itseeni tyytyväinen. Hyvä minä.
(Totuuden nimissä sanottakoon, että oli minulla apuna ruuvari)

maanantai 27. toukokuuta 2013

Viikonloppu kului sujuvasti "kädet betonissa" kun laattojen välit ja ympäryksiä valettiin kuivabetonilla. Betonin pintaan lisättiin eri värisiä rantakiviä tuomaan eloa harmauteen. Saunalle vievä käytävä on pientä hienosäätöä vaille valmiina. Koko viikonlopun oli aurinkoista ja lämmintä., joten oli mukava tehdä pihatöitä. Iltaisin nautimme tästä keskeneräisestä Spa-alueesta :) täysin rinnoin. Kuljimme saunan ja paljun väliä aika tiuhaan tahtiin ja mukavaa oli.
Vilvoittelutuolit (20 v) saivat alustan ja kulkuväylän samalla metodilla. Nyt ei enää tarvitse loikkia kiveltä kivelle!
 Nurmikon pinta-ala pienenee taas kivasti kun koko saunan edustalle levitettiin katekangas. Tälle alueelle pitäisi keksiä istutukset: Jotain varjossa viihtyvää, maan myötäisesti kasvavaa ja mahdollisesti ikivihreää. Alppiruusut minua kiinnostaisi kovastikin, mutta ne taitavat olla liian vaativia minulle. Ja onkohan alppiruusuissa lajiketta, joka näillä leveysasteilla menestyy eikä kasva kovin valtavan suureksi?
Katekankaan reuna piilotettiin betonivalun alle, joten betoni valtaa alaa...
Työn tuoksinassa viime kesänä istutetut lamohietakirsikat on poljettu niin, että oksat on poikki ja niiden henki tuskin enää pihisee. Täytyy vielä yrittää pelastaa ne takaisin elämään.
Todella suurella mielenkiinnolla odotan lopputulosta :]





torstai 23. toukokuuta 2013

 
Työt saunalla ovat edenneet tuskastuttavan hitaasti. Viimeisten viikkojen aikana kamala sekasotku on ollut valloillaan, eikä valmista ole tullut. Pitkäjänteisyyttä kehiin...
 
Alueen reunus valettiin maanantai-iltana samaan malliin kuin etupihallakin on toteutettu. Ihan perfect reunuksesta ei tullut sillä kaivoin joihinkin kohtaan liian syvän ojan, joten reunus jäi liian matalalle.  Myös köynnösten istutusalue tehtiin valmiiksi, vain kasvit puuttuvat. Multa pengerrettiin niin puisen seinämän kuin suurten kivienkin avulla. Minä mietin, istuttaisinko tähän paikkaan elämänlankaa ja kanadanvuokkoa? Elämänlankaan taimet löytyvät omasta takaa ja se varmasti hoitaa tässä paikassa hommansa. Istutin Kanadanvuokkoa viime kesänä takapihan penkkiin ja se on nyt jo alkanut leviämään hirmuisella vauhdilla. Jospa siirtäisin vuokot, nyt kun vielä on mahdollista, tälle rajatummalle alueelle. Ja pelastaisin, jos en nyt koko maailmaa, niin ainakin yhden kukkapenkin.
Eilen illalla aloitettiin saunapolun uusiminen. Yksittäiset astinkivet saavat luvan väistyä ja tilalle laitetaan kunnon polku. Tässä koeladonta shakkiruutu-tyyliin.
 


 Nyt polulle tulee ainakin riittävästi leveyttä ja jalat mahdollisesti jopa osuvat laatoitukselle ja pysyvät puhtaana.